Voit katsoa koko keskustelun tilaisuuden tallenteelta, tai klikkaamalla tästä.

VarsiFood-hanke ja Avoimen tiedon verkosto järjestivät kesäkuussa yhteistyössä hybriditilaisuuden, jossa keskusteltiin avoimen datan merkityksestä ja mahdollisuuksista ruokajärjestelmän muutoksessa. Fyysinen tilaisuus järjestettiin Salon IOT Campuksella, ja tarkoituksena oli myös mahdollistaa aiheesta kiinnostuneiden verkostoituminen.

Tilaisuuden oli avaamassa Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta. Puheenvuorossaan hän toi esiin tiedon merkitystä digitalisaatiolle:

– Data on asia, jolla digitalisaatio pyörii – ilman dataa ei ole mitään digitalisoitavissa. Kun puhutaan avoimesta datasta, puhutaan jalostamattomasta tiedosta, jolla ei usein sellaisenaan ole paljoa arvoa – sitä pitää jalostaa ja hienosäätää, jotta saadaan lisäarvoa.

Vasanen muistuttikin, että avoimesta datasta puhuttaessa on tärkeää muistaa, että sen saattaminen hyödynnettävään muotoon vaatii työtä:

– Datan hyödyntämisessä isoin kynnys on usein se, miten aineisto saadaan muotoon, jossa sitä pystytään hyödyntämään.

Erikoistutkija Liisa Pesonen Luonnonvarakeskuksesta esitteli puheenvuorossaan paitsi Euroopan Unionin datastrategiaa, myös älymaatalouden käsitettä ja alkutuotannon näkökulmaa:

– Yhteiskunta ympärillä digitalisoituu, ja monestakin syystä maatilojen on syytä pysyä muutoksessa mukana. Maatilan näkökulmasta tämä kehitys tukee paitsi kilpailukykyä, myös keskustelua muun ruokaketjun kanssa. Ruoan viennissä myös jäljitettävyys pitää pystyä osoittamaan datalla.

Jyrki Hyyrönmäki (Cinia Oy) avasi esityksessään datanvälityspalvelun tarjoajien toimintaa ja korosti luottamusta toiminnan lähtökohtana. Keskeinen huomio oli, että datanvälityspalvelu tarjoaa kanavan tiedonvälitykselle, mutta varsinaiset sopimukset tehdään aina vaihdossa mukana olevien osapuolten välillä:

– Datanvälityspalvelu ei ole datavarasto, eli kenenkään datat eivät jää sinne. Palveluntarjoaja ei myöskään saa kokea intressiä datan sisältöön, vaan se kulkee salattuna. Meidän näkökulmastamme niin sanottua ”avointa dataa” ei ole, vaan lähtökohtaisesti on vain dataa, jonka hallinnasta vastaava taho päättää tiedon julkisuusasteen.

Myös Hyyrönmäki viittasi puheenvuorossaan alkutuotannon datan rooliin puhuessaan vastuullisuudesta:

– Kestävyyttä pitää kyetä mittaamaan, ja ketjun muut toimijat saavat tiedot raaka-aineen mukana juuri alkutuotannosta. Vastuullisuutta osoittamalla saadaan tuotteelle myös lisäarvoa, ja reilussa datataloudessa idea olisi, että tämä lisäarvo jakautuisi tasaisesti.

Yritysarkkitehti Kai Kuikkaniemi S-ryhmältä jatkoi keskustelua vähittäiskaupan näkökulmasta, viitaten siihen, miten datalle on tarvetta myös asiakkaiden toiveisiin vastaamisessa. Painopisteen siirtyessä entistä vahvemmin personoituihin suositteluihin, asiakkaiden toiveena ovat asiointia helpottavat ratkaisut:

– Asiakkaat toivovat linkittymistä asiointikokemukseen – että asiakas voisi luoda kuluttamisen tavoitteita ja muuttaa omaa kulutuskäyttäytymistään suositusten mukaan. Kauppa voisi jatkossa siis suositella asiakkaalle entistä enemmän sitä, mitä hän haluaisi kuluttaa, sen sijaan miten hän on tähän mennessä tehnyt valintoja.

Tutkimusjohtaja Aki Koponen Turun yliopiston Kauppakorkeakoulusta niputti kommenttipuheenvuorossaan keskustelua nostamalla esiin paitsi tietojen jakamisen mahdollisuuksia, myös sen mukanaan tuomia haasteita:

– Datan rakentaminen, yhdistely ja analysointi käyttäjälle järkevään muotoon tuo kustannuksia, lisäksi datan muotovaateet ovat yritystasolla erilaisia. Lopulta käyttötarkoitus määrittää hyödynnettävän muodon. Tietojen jakaminen esimerkiksi kilpailijoiden välillä tai ketjun sisällä saa aikaan positiivisia vaikutuksia tehostamalla innovaatio- ja tuotantoprosesseja, kun pystymme oppimaan muiden kokemuksista. Rajan hakeminen siinä, miten paljon voidaan jakaa, asettaa kuitenkin haasteita.

Järjestäjät:

Avoimen tiedon verkoston tavoitteena on tiedon mahdollisimman avoin saatavuus lounaisessa Suomessa. Verkoston keskiössä ovat Lounaistieto, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy, ja käytännön toiminnassa on mukana useita kumppaniorganisaatioita. Avoimen tiedon keskeinen jakelukanava lounaisessa Suomessa on Varsinais-Suomen liiton yhteydessä toimiva aluetietopalvelu Lounaistieto. VarsiFood – Varsinais-Suomen ruokaketjusta älykkäitä ja ilmastoviisaita tulevaisuuden ruokaratkaisuja on puolestaan Turun yliopiston ja Yrityssalo Oy:n yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen alueen osaamista valituissa ruokaketjun kärkiteemoissa muun muassa työpajojen, aamukahvitilaisuuksien sekä opiskelijoille suunnatun innovaatioviikon avulla. Hanketta rahoitetaan REACT-EU-rahoituksella osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.