Voit katsoa tilaisuuden tallenteen tällä sivulla, tai klikkaamalla tästä.

Kesäkuussa järjestetyssä Uutta käyttöä valkuaiskasveille -webinaarissa tarkasteltiin suomalaisten kasviproteiinien mahdollisuuksia pellolta jalostukseen sekä kuluttajalle. Alun puheenvuorojen jälkeen osallistujat työstivät kuultua työpajoissa.

– Olimme tunnistaneet tarpeen käydä läheisempää keskustelua yhdessä teollisuuden viljelijöiden ja tutkimuksen kesken, kun teimme proteiiniklusterille tiekarttaa. Kotimaisen raaka-aineen tarve on ilmeinen, mutta keinot saatavuuden parantamiseen ovat olleet hukassa, kommentoi Mirva Lampinen VTT:ltä tilaisuuden taustoja.

Puheenvuoroissa edettiin viljelystä raaka-aineiden jalostukseen ja tuotteiden muokkaamiseen, sekä käsiteltiin erityisesti herneen ja härkäpavun mahdollisuuksia tuotantoketjun eri toimijoille. Viljelijöiden näkökulmaa keskusteluun toi Toivon tilan Olli-Pekka Ruponen:

– Tilaa ja myös tarvetta viljaa korvaaville elintarvikekasveille olisi niin Varsinais-Suomessa, kuin muuallakin Suomessa, mutta käytännössä elintarvikeherneen ja etenkin härkäpavun viljely ihmisten ravinnoksi on hyvin marginaalista.

Viljelijän kannalta lajikkeiden jalostus on olennaista, koska muun muassa alueen maaperä, sekä itse lajikkeen ominaisuudet voivat asettaa haasteita niin kasvulle kuin esimerkiksi puinnille. Hän myös korosti sitä, miten viljelijät lähtevät mielellään mukaan uusiin innovaatioihin, mikäli esimerkiksi herneproteiinille löytyisi Suomesta innokkaita jalostajia. Tässä viitattiin myös ruokaketjun eri toimijoiden suoraan yhteistyöhön:

– Mielestäni viljelijöitä houkuttaa ehdottomasti se, jos on erikoistuote, jota saa tuottaa suoraan tilaajalle.

Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke) jatkoi omassa puheenvuorossaan ajatusta siitä, miten viljelytoimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa proteiinikasvien laatuun ja satovarmuuteen. Luke on myös tehnyt kokeita sekaviljelystä satovarmuuden parantamiseksi:

– Yksi sekaviljelyn tavoitteista on saada palkokasvin typpi toisen viljeltävän kasvin käyttöön. Toisaalta kahdesta erilaisesta kasvista ainakin toinen tuottaa todennäköisesti satoa.

Myös Keskitalo viittasi puheenvuorossaan kasvinjalostukseen:

– Koska herneelle on tehty kauemmin kasvinjalostusta, lajikkeiden erot ovat pienempiä. Härkäpapu on meillä jalostuksen alkuvaiheessa ja edustaa siten erikoiskasvien vaihtelevuutta – uskon, että kun tätä jalostustyötä viedään eteenpäin, myös härkäpavun jalosteet ovat jatkossa viljelyvarmempia.

Elli Laukkala (Raisio Oyj) kommentoi omassa esityksessään elintarviketeollisuuden odotuksia raaka-ainetta kohtaan. Toiveita härkäpavulle ovat esimerkiksi papujen tasakokoisuus sekä kosteuspitoisuuden pysyminen raja-arvojen sisällä, lisäksi raaka-aineen täytyy olla puhdas epäpuhtauksista. Toisaalta valmistuksessa on tärkeää, että raaka-aine tunnetaan:

– Raaka-aine pitää tuntea, jotta siitä voidaan valmistaa kuluttajaystävällisiä tuotteita. Raaka-aineen asettamiin haasteisiin, kuten palkokasvien aiheuttamiin vatsaoireisiin, voidaan valmistuksessa vaikuttaa ja näin ehkäistä vastaavien tuotteiden leimautumista.

Laukkala esitti myös toiveen siitä, että koko tuotantoketju tekisi yhteistyössä härkäpapua tunnetuksi kuluttajille. Kaisu Riihinen VTT:ltä toi puolestaan esille kotimaisten kasviproteiinituotteiden potentiaalia, joka voitaisiin saavuttaa raaka-ainetta muokkaamalla:

– Esimerkiksi härkäpavulla voisi tuoda tuotteisiin sellaista toiminnallisuutta, jolla voidaan korvata lisäaineita.

Kasviproteiinin toiminnallisuuden muokkaaminen onnistuu myös missä tahansa tuotantoketjun eri vaiheessa:

– Sadonkorjuun jälkeen voidaan toteuttaa esimerkiksi idätystä, ja myös kuorimalla voidaan vähentää haitta-aineiden määrää lopputuotteessa. Fermentoimalla tai entsymaattisella käsittelyllä voidaan parantaa härkäpapukonsentraatin vaahdonmuodostusta. Lopputuotteen valmistusprosessin valinnalla voidaan vaikuttaa muun muassa väriin, suutuntumaan ja säilyvyyteen. Eri teknologioita voidaan myös yhdistellä, jotta saadaan maksimaalinen vaikutus.

Syksyllä tilaisuuden antia halutaan viedä kohti käytännön toimintaa:

– Syksyn aikana on tarkoitus tiivistää arvoverkoston toimijoiden keskustelua, jotta päästään konkreettisiin toimenpiteisiin. Tärkeää on, että tutkimukseen perustuvat innovaatiot pystyttäisiin muuttamaan kannattavaksi ja kestäväksi liiketoiminnaksi. Tähän tarvitaan koko arvoketjun yritysten tiivistyvää vuorovaikutusta haluttujen markkinoiden valloittamiseksi ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Alan liiketoiminnan arvon kasvattaminen voi mahdollistaa aivan uusien yritysverkostojen muodostumisen, kommentoi Hilkka Halla Yrityssalo Oy:sta.

Järjestäjät:
Tapahtuma järjestettiin Food & Beyond -proteiiniklusterin sekä VarsiFood – Varsinais-Suomen ruokaketjusta älykkäitä ja ilmastoviisaita tulevaisuuden ruokaratkaisuja -hankkeen yhteistyönä.

VTT:n koordinoima Food & Beyond -proteiiniklusteri on sellaisten tahojen yhteenliittymä, jotka toimivat erilaisten vaihtoehtoisten proteiinilähteiden parissa ja pyrkivät toiminnallaan vahvistamaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden kehityksen ja tuotannon kasvua. VarsiFood on puolestaan Turun yliopiston ja Yrityssalo Oy:n yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen alueen osaamista valituissa ruokaketjun kärkiteemoissa muun muassa työpajojen, aamukahvitilaisuuksien sekä opiskelijoille suunnatun innovaatioviikon avulla. Hanketta rahoitetaan REACT-EU-rahoituksella osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.