Blogin kirjoittaja on yksi syksyn 2022 innovaatioviikon ohjaajista, Samuel Piha (KTT, kuluttajatutkimuksen dosentti).

Turun yliopiston Kauppakorkeakoulu oli vahvasti läsnä Flavoria Innovation Festival -tapahtumassa. Tiedekuntaa edusti lähes neljännes opiskelijoista. Ohjaajista kauppakorkealainen olin minä. Miltä tapahtuma kaltaiseni markkinoinnin dosentin mielestä tuntui? Miten tällaiset innovaatiotapahtumat toimivat? Onko niissä mitään järkeä? Esitän kolme oppia.

1. Tapahtumissa asioita katsotaan uudessa valossa

Jo vuosituhansia sitten Lähi-idässä eläneet ihmiset hämmästelivät maaperästä hikoavaa omituista nestettä. Käyttötarkoituksia raakaöljylle ei silloin paljoa keksitty. Läpimurto tapahtui vasta 1800-luvulla, uudella aikakaudella, uudessa ympäristössä – kun asioita katsottiin uudessa valossa.

Öljy – joka sivumennen sanoen ei 2020-luvulla vaikuta kovin innovatiiviselta – pääsi oikeuksiinsa vasta aikojen päästä. Mutta innovoinnissa ajallinen etäisyys ei ole välttämättömyys. Kulttuurinen etäisyys riittää. Innovaatiotapahtuma kokoaa ihmisiä erilaisista taustoista. Biologi kohtaa insinöörin, pedagogi kohtaa elintarviketieteilijän. He osaavat katsoa toistensa ideoita uusista näkökulmista. Yksi näkee jotain, mitä toinen ei.

2. Tapahtumissa etsitään risteyskohtia

Neuropsykologi Alison Gobnik vertaa lapsen aivoja keskiaikaiseen kaupunkiin. Lukemattomat pienet hermoradat, pikkukujat, risteävät toisiaan. Liikenne etenee hitaasti, mutta vaihtoehtoja on paljon. Kun aikuistuessa kaupunki kehittyy moderniksi metropoliksi, vähän käytetyt reitit unohtuvat. Liikenne keskittyy tehokkaille neuraalisille bulevardeille. Joustavuus muuttuu suorituskyvyksi.

Hyvät ideat syntyvät yllättävissä risteyskohdissa. Jos pikkukujia on vähän, myös risteyskohtia on vähän. Innovaatiotapahtuman tarkoitus on pakottaa ihmiset valtaväyliltä pikkukujille. Parhaat innovaatiot saattavat olla naurettavan yksinkertaisia. Klassinen esimerkki on sauvakävely. Joku vain löysi risteyksen ja keksi, että sauvoja voivat käyttää muutkin kuin liikuntarajoitteiset.

3. Tapahtumissa kerrotaan yhteistä tarinaa

Tutustumisleikki on se innovaatiotapahtuman kiusallisin osuus. Mutta kiusallisuus on jutun pointti. Kun kaikki huomaavat kaikkien olevan vaivaantuneita, asialle voi yhdessä nauraa. Silloin kanava on avattu. Innovoinnissa on korostuneesti kysymys yhteydestä osallistujien välillä. Monen päivän yhdessäolon aikana muodostuu jo oma alakulttuurinsa, omine vitseineen ja maneereineen.

Innovointi muuttuu kollektiiviseksi tarinankerronnaksi. Uudet ideat seuraavat toisiaan kuin juonenkäänteet salapoliisiromaaneissa. Luonnollisesti tämä on ihannetilanne, ja sudenkuoppia on paljon. Mutta onhan tarinoitakin olemassa hyviä ja huonoja.

Mielestäni Flavoria Innovation Festival 2022 oli hyvä.